Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä

Lukuisia tunnustuksia saanut Mikael Niemen kirjoittama huippusuosittu Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä Heikki Knuutilan ohjaamana. Ratkiriemukas näytelmä kertoo Matin ja Niilan silmin identiteettikriisistä Pohjois-Ruotsalaissa Pajalan pikkukylässä 60-70 -luvun vaurastuneessa yhdyskunnassa. Näytelmä on laajuudessaan tehty yhteistyönä YTY-teatterin nuorten ja aikuisten ryhmän kanssa.

YTY-Teatterin Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä valittiin myös yhdeksi esitettäväksi näytelmäksi Oulun Läänin harrastajateatterikatselmukseen Suomussalmella 28.-30.8.2009. Katselmukseen valittiin neljä kiinnostavinta esitystä kahdentoista joukosta. Teatterikatselmusta isännöi Teatteri Retikka.

Teatterikatselmuksessa saatu palaute:

Katriina Hänninen: Tämä oli tosi energinen pakkaus. Kaikki olivat näyttämöllä, tekivät koko ajan ja olivat kybällä mukana. Monet yksittäiset roolisuorituksen jäivät mieleen. Esiintyjät muodostivat jopa lavasteita. Esitys oli kokonaisvaltainen ja myös koulutuksellinen. Mukana oli eri-ikäisiä ja eri vaiheissa olevia harrastajia. Tyylilaji oli semmoinen, että kaikki saivat osallistua.

Heta Haanperä: Mulle esitys oli nuoruuden teatteria. Se oli eri välineiden ja eri teatterikeinojen käyttöä, lämpöä ja iloa. Siinä oli myös läsnä katsojien kustannuksella tiettyä röyhkeyttä väittää, että tämä on meidän juttu, joka on tämän näköinen ja muotoinen. Ottakaa tai jättäkää. Se oli "meidän lava". Tämä kuuluu teatteriin, ja on ihanaa, että teatteriporukasta syntyy oma pieni yksikkö, joka haistattaakin vähän.

Juha Hurme: Yty tarjosi hyppäyksen ihan johonkin muuhun. Tietty röyhkeys oli hyvää siinä esityksessä. Se oli myös loputon runsauden sarvi. Fyysistä materiaalia, tiukasti harjoiteltua ja rohkeasti esitettyä. Meitä jonkin verran vaivasi se, että esitys oli niin koville kierroksille viritetty, että se jossain määrin kääntyi itseään vastaan. Hirveän energistä, joskin taidokasta temmellystä ja myös ylihuudettua matskua tuli niin valtavina annoksina. Mutta sitten esitys muutamassa ratkaisevassa kohdassa seestyi, ja antoi oikeuden sille idealle, että tässä kuvattiin nuoruuden kaaosta ja puberteettia.
Se mikä esityksessä oli mahtavaa, ja mikä liittyy oikeastaan kaikkiin täällä nähtyihin esityksiin, on ryhmän laajuus ja taso ja eri-ikäiset ihmiset. Esityksissä näyttäytyvät kotomaan äidin kasvot hyvinä ja vääristyneinä. Se on todella vaikuttavaa ja hienoa. Se on voiman näyttö. Rohkeuspisteet ovat sata, mitä Ylivieskalle sadasta jaettavasta voi antaa. Hurjaa.

Arvostelu Keskipohjanmaa-lehden verkkosivuilla

Näytelmä Facebookissa

Videoita harjoituksista:

Kuvia